Jälkihuolto auttaa itsenäistymään
Nuoren itsenäistyminen tapahtuu vähitellen sijaishuollon päätyttyä. Messin jälkihuoltotoiminta muodostuu tuetusta asumispalvelusta ja tukihenkilöpalvelusta. Sijoitetulla lapsella on oikeus jälkihuoltoon. Tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai helpottaa nuoren itsenäistymistä. Asuminen ja tukipalvelut suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella.
Asumiselle useita vaihtoehtoja
Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttaessa pitää pohtia ja päättää monista asioista, mm Haluanko asua yksin vai olisiko kimppakämppä minun juttuni, minkäkokoisen asunnon tarvitsen, missä asunto sijaitsee, paljonko se saa maksaa, saako sinne tuoda eläimiä.
Itsenäisemmän asumisen muoto on tuettu asuminen, jota järjestetään Niinivaaran asumisyksikössä. Messillä on käytössä oma kerrostalon rappu, jossa on viisi (5) asuntoa. Rapussa on yksi yksiö, yksi pieni kaksio, kaksi isoa kaksiota sekä iso kolmio, joka soveltuu yhteisasumiseen.
Niinivaaran asunnoissa nuori asuu Messin vuokralaisena, kalustaa asunnot itse ja elää mahdollisimman itsenäistä elämää. Tukea on tarjolla tarpeen mukaan, mutta sen saaminen vaatii enemmän oma-aloitteisuutta.
Niinivaaralla sijaitsee myös Messin Jälkihuoltoyksikkö, jossa on toimistotilojen lisäksi keittiö, yhteinen iso olohuone eli Olkkari, ohjaajille saniteettitilat sekä pyykkikone, joka on myös nuorten käytössä. Tila on avoinna pääsääntöisesti arkisin klo 8-20, kun ohjaajat ovat paikalla. Täältä nuori saa ohjaajan apua ja aikuisen tukea tarvitessaan nopeasti.
Täysi-ikäiselle nuorelle voidaan vuokrata asunto myös vapailta markkinoilta Joensuusta tai lähiympäristöstä ja tarjota hänelle tukipalveluja sinne. Tukipalveluja saa suunnitelman mukaisesti, mutta arjessa nuori toimii jo hyvinkin itsenäisesti.
Henkilökohtaista tukea ohjaajilta
Messin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstö käy nuoren asunnolla tukikäynneillä sovitusti ja tukee nuorta tämän asiointikäynneillä. Tapaamiset voivat olla myös Messin toimitiloissa, esimerkiksi toimistolla tai olkkarissa. Nykyisin moni asia hoituu myös etäyhteyksien avulla.
Tuki muodostuu arjen hallinnan taidoista, joita ovat esimerkiksi talouden ja raha-asioiden hoito, ruokailut, siisteydestä ja hygieniasta huolehtiminen, koulun ja opiskelun tai päivätoiminnan sujuminen.
Keskeinen tukimuoto on nuoren psyykkisen voinnin seuranta ja vointia vakauttavat toimet: reflektoivat keskustelut, vakauttavat arjen toimet ja tarvittaessa ulkopuoliseen hoitoon ohjaaminen. Nuorta ohjataan myös itsenäiseen, oman terveyden hoitoon. Näitä ovat lääkityksestä huolehtiminen, oman voinnin seuranta, sovittujen hoitokäyntien toteuttaminen ja avun hakemiseen tarvittaessa.
Myös nuoren vanhemmille järjestetään tukea, mikäli se on sisällytetty jälkihuoltosuunnitelmaan.
Tukitilanteita ja -muotoja ovat esimerkiksi
henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta arjessa selviytymiseen
ohjaus itsenäisen elämän taitoihin sekä yhteiskunnan palveluihin
apu omien voimavarojen löytämiseksi tai apu tulevaisuuden suunnitteluun
apu asunnon hankkimiseen ja kalustamiseen
tuki koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä etenemiseen
tuki työllistymiseen ja harjoitteluun
tuki harrastuksiin
loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen
mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmiin
ohjaus suunnitelmalliseen rahan käyttöön
psyykkisen ja fyysisen voinnin seuranta ja tuki
Itsenäistyvä nuori opettelee rahan käyttöä. Nuorelle haetaan kaikki hänelle kuuluvat etuudet, joiden varaan nuori rakentaa omaa talouttaan. Monella on oikeus esimerkiksi nuoren kuntoutusrahaan, perustoimeentulotukeen ja asumistukeen. Rahan käyttö vaatii usein paljon harjoittelua. Käytössä olevan rahamäärän jakaminen siten, että siitä riittää koko kuukaudeksi, ei ole aina helppoa. Joskus tulee yllättäviä laskuja, joihin ei ole osannut varautua. Kaupassa käydessä tehdään hintavertailua ja tutustutaan tätäkin kautta talouden hallintaan. Välillä pitää ostaa myös uusia vaatteita, siivousvälineitä sekä uusia suoratoistopalvelun sopimus. Se, että kaiken saa toteutumaan, voi vaatia tarkkaakin budjetointia ja ennakointia.
Nuorella on oma koti. Se on tila, jota voi itse hallita. Voi päättää kuka omaan kotiin tulee ja milloin. Tila, josta voi rakentaa itselleen rauhoittumisen paikan. Kodin siisteyden ylläpito vaatii paljon myös aikuisilta, joten se vaatii myös nuorelta. Lattialle tulee kengistä roskia, likaisia astioita, täynnä oleva roskapussi, pölyinen suihkuhuoneen lattia. Jos omien jälkien siistimistä tekee koko ajan, niin oma koti pysyy viihtyisänä. On kuitenkin tilanteita, jolloin ei jaksa. Näissä hetkissä kannattaa ottaa apua vastaan, sillä siistin kodin vaikutus mielialaan on suuri. Ohjaajat ovat apuna näissä tilanteissa ja voimme siivota nuoren kanssa yhdessä.
Nuorella on omat rahat ja koti. Kotiin täytyy myös rakentaa oma arki. Aiemmin nämä asiat on luotu ulkoa, eli kotona vanhemmat pyörittävät arkea ja nuorisokodissa ohjaajat huolehtivat samoista asioista. Nyt nuoren täytyy itse herätä, syödä, löytää arkeen säännöllinen toiminta, siivota, käydä kaupassa, pitää huolta sosiaalisista suhteista ja nukkua. Alkuun asiat voivat vaatia ponnisteluja. Kaikessa tässä ohjaajat auttavat sinua.
Arkeen tulisi löytää mielekästä ja vointia tukevaa tekemistä. Monella nuorella luonnollinen tie on peruskoulun jälkeen hakeutua ammattiopintoihin tai lukioon. Tämä ei kuitenkaan ole kaikille ajankohtaista vielä peruskoulun jälkeen, vaan aikaa tarvitsee vielä muunlaiseen kuntoutumiseen. Suunnitelma jatkosta pitää kuitenkin tehdä. Tarjolla on paljon erilaisia vaihtoehtoja, muun muassa ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, ammatillinen kuntoutusselvitys ja työkokeilu. Tavoite on se, että jokaiselle nuorelle löydetään hänelle sopiva tekeminen sopivassa laajuudessa.
Vastuu elämästä siirtyy nuorelle itselleen. Läheiset ja Messin aikuiset ovat kyllä tukena ja apuna kaikessa. Nuoren vastuulla on ottaa tuki ja apu vastaan. Ensisijaisen tärkeää on, että nuori pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Se ei ole merkki heikkoudesta, päinvastoin. On vahvuutta todeta, että tarvitsee apua. Mitä aiemmin hankaliin asioihin puututaan ja löydetään ratkaisuja sen parempi. Näin tilanteet eivät pitkity ja arki voi taas jatkua tasaisempana.
Tavataan olkkarissa – ollaan yhdessä
Olkkarissa on mahdollista tehdä asioita yhdessä, matalalla kynnyksellä.
Yhteisöllisyys, muiden nuorten tapaaminen, ohjaajien tapaaminen muualla kuin omassa kodissa, musisointia porukassa. Olkkari mahdollistaa monenlaista toimintaa ja taipuu moneksi.
Olkkarissa on iso ruokapöytä, iso sohva, lautapelejä, pingispöytä, telkkari, soittimia, maalausvälineitä.
Olkkarissa järjestetään usein jälkihuoltonuorten neuvotteluja, viikko-ohjelmaan sisältyvä yhteinen ruokailu on tässä tilassa, pingistä tai lautapelejä voi käydä pelaamassa ohjaajan kanssa.
Yhteisöllisyys on tärkeää ja esimerkiksi laitosympäristöistä itsenäistyvät nuoret voivat kokea helposti yksinäisyyttä, koska ympärillä on aiemmin aina ollut ihmisiä. Olkkarin tarkoitus on paikata tätä kohtaa, tarjoamalla halukkaille luontevia tapoja jatkaa yhteisöllistä toimintaa itselle sopivissa palasissa.
Kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia
Toimitilamme sijaitsevat Joensuun keskustan läheisyydessä. Joensuussa on paljon mahdollisuuksia nuorille ja aikuisille. Tarjolla on muun muassa hienoja kävelyreittejä, mainiot pyöräilymahdollisuudet, hyvät paikallisbussiyhteydet, ruokapaikkoja, harrastusmahdollisuuksia, järjestöjen toimintaa, matalan kynnyksen toimintaa, koulutusta ja kansalaisopiston kursseja. Kaikille löytyy varmasti jotakin, mikäli itse haluaa. Ohjaajat auttavat näihin tutustumisessa, lähtevät kaveriksi ja tutustutaan yhdessä. Pienikin kiinnostuksen kohde kannattaa hyödyntää ja tutustua tarjontaan. Niiden kautta voi löytää uuden harrastuksen, uusia ystäviä, uuden tekemisen. Jotain mikä tuo voimavaroja arkeen.
Hyödyllisiä linkkejä:
Nuorten Joensuu – harrastusmahdollisuudet